Aamoksen kirja on kolmas Vanhan testamentin (Tanakh) kahdestatoista pienestä profeetasta ja toinen kreikkalaisessa Septuaginta-perinteessä. Aamos, Hoosean ja Jesajan vanhempi aikalainen, oli aktiivinen n. 750 eKr. Samarian (alias Pohjois-Israelin) Jerobeam II:n (788–747 eKr.) hallituskaudella, jolloin Aamos oli ensimmäinen kirjoitettu profeetallinen kirja. Aamos asui Juudan valtakunnassa, mutta saarnasi Israelin pohjoisessa valtakunnassa. Hänen tärkeimmistä teemoistaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, Jumalan kaikkivaltiudesta ja jumalallisesta tuomiosta tuli profetian kulmakiviä.