Kirje Filemonille on yksi kristillisen Uuden testamentin kirjoista. Se on vankilakirje, jonka apostoli Paavali on kirjoittanut yhdessä Timoteuksen kanssa Philemonille, kolossalaisen kirkon johtajalle. Se käsittelee anteeksiannon ja sovinnon teemoja. Paavali ei tunnista itseään apostoliksi, jolla on auktoriteetti, vaan ”Jeesuksen Kristuksen vankina”, kutsuen Timoteusta ”veljeksemme” ja kutsuu Filemonia ”työtoveriksi” ja ”veljeksi” (Filemon 1:1; 1:7; 1:20). Onesimus, orja, joka oli lähtenyt isäntänsä Filemonin luota, oli palaamassa tällä kirjeellä, jossa Paavali pyysi Filemonia ottamaan hänet vastaan ”rakkaana veljenä” (Filemon 1:9–17).
Philemon oli varakas kristitty, mahdollisesti kotiseurakunnan piispa, joka tapasi kotonaan (Filemon 1:1–2) Kolossassa. Tätä kirjettä pidetään nykyään yleisesti yhtenä Paavalin kiistattomista teoksista. Se on lyhin Paavalin olemassa olevista kirjeistä, ja se koostuu vain 335 sanasta kreikkalaisessa tekstissä.