1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa. [1]
2 Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.
3 Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,
4 vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. Sela. [2]
5 Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.
6 Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa. [3]
7 Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa. [4]
8 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.
9 Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:
10 hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa. [5]
11 Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä.
12 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.